INTUITIO OSANA SUUNNITTELUTYÖTÄ

Pari sanaa intuitiosta osana tila- ja sisustussuunnittelua sekä ajatuksia luottamussuhteen ja yhteyden luomisesta & taikuudesta.

MITÄ TAI MIKÄ ON INTUITIO JA VOIKO SIIHEN LUOTTAA?

Intuitio on valtavan merkittävä osa mun suunnittelutyötä. Se onkin itse asiassa ehkäpä mun lemppariominaisuuksia sekä itsessäni ihan henkilökohtaisesti, että iso ja tärkeä osa koko elämää ja työtä tilasuunnittelijana & creative artistina.

Mitä on intuitio? Intuitio on meissä kaikissa sisäsyntyisesti, kukaan ei synny ja elä ilman sitä. Se on ihan yhtä luonnollinen osa meitä kuin vaikkapa hengittäminen tai se, että sydän lyö ilman meidän tietoista päätöstä. Osalla intuitio on vahvemmin käytössä ja esillä, osalla se on enemmän taka-alalla joko persoonan ominaisuuksien takia tai vaikkapa siksi, että ei ole vielä valjastanut sitä käyttöön tietoisesti.

Intuitio on lyhyesti sanottuna sisäistä tietoa siitä, että jokin asia vain on kuten se on. Intuitiota ei pysty selittämään tai analysoimaan, vaan se vain _on_. Intuitio ei selittele eikä tunteile, se ei pyörittele vaihtoehtoja tai etsi järkevää ratkaisua, vaan yleensä se saapuu sieluun tai sydämeen kuin päivän posti ja ilmoittaa, että ”noin”. Sen jälkeen saapuu paikalla mieli, joka valtaa stagen ja sanoo isoon ääneen että ”ethän sä nyt noin voi ajatella tai tehdä, kun et vielä edes miettinyt kunnolla!”

Ja tässä onkin se hiuksenhieno mutta varma ero sen välillä, kumpi valintoja ohjaa: mieli vai sydän. Kumpaakin tarvitaan, kummallekin on paikkansa – mutta kun tiedostaa sen hetken, kun järki (ja yleensä samassa kyydissä pelko, elämää rajoittavat uskomukset ja hyvän vastaanottamista jarruttavat ajatusmallit) tarttuu rattiin, voi tietoisesti ohjata fokuksen takaisin sydämeen ja muistella, mikä olikaan se ihan _ensimmäinen_ tunne, ajatus tai tieto, joka tietoisuuteen välähti.

5 sekuntia on kuulemma se aika, joka kuluu intuition äänen ja mielen väliintulon välissä. Mun kokemuksen mukaan aikaikkuna on paljon lyhyempi. Eli kärppänä saa olla, erityisesti alussa kun intuition kuuntelua lähtee treenaamaan!

Voiko intuitioon luottaa? Yleisesti ottaen kyllä. Kokemuksen kautta oppii, milloin äänessä on intuitio ja milloin jokin muu sisäinen ääni. On hyvä muistaa, että intuitio kertoo nimenomaan _sen hetken_ totuuden. Eli sisäinen ohjaus voi muuttua matkan varrella, erityisesti jos (kun) olosuhteet muuttuvat. Siksi on mun mielestä viisasta jättää elämälle ja muutoksille tarpeeksi tilaa, jotta ei ole pakko pitää kynsin hampain kiinni jostain, minkä on jossakin aikaisemmassa tilanteessa valinnut tai päättänyt.

Mun työ ja elämä ylipäätään helpottui ja keventyi eksponentiaalisesti, kun tein päätöksen alkaa rohkeasti kuunnella sitä sisäistä ohjaustani siitä huolimatta, että se on välillä ristiriidassa näennäisen järkevyyden tai nk. oikeiden päätösten kanssa. Käytän ja arvostan kumpaakin, logiikkaa ja sydäntä. Haastetta tulee siitä, kun ne ovat tasoissa mutta eri mieltä keskenään :D

Kuitenkin näen asian niin, että intuitio ei todellisuudessa ole ristiriidassa järjen kanssa, koska se nimenomaan on meidän _sisäistä_ järkeä. Se, miten me perinteisesti käsitetään järki ja järkevyys, perustuu mun mielestä enemmän logiikkaan ja pisteestä A pisteeseen B -lähestymistapaan sisältäen sen oletuksen, että maailmankaikkeus toimii puhtaasti loogisesti ja lineaarisesti. Mä uskon kuitenkin, että tavoitteeseen ja unelmaan voi päästä montaa eri reittiä – ja henkilökohtaisesti haluan jättää tilaa logiikan lisäksi myös taikuudelle, yllätyksille ja muutoksille niin, että pysyn hyvillä mielin ja linjassa itse itseni kanssa. Silläkin uhalla, etten pysty ratkaisuja muuten perustelemaan, kuin sillä että jokin reitti vain tuntuu itselle oikealta.

MITEN INTUITIO NÄKYY SUUNNITTELUTYÖSSÄ?

Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun aloitin tämän työn parissa. Silloin jännitin, että teenkö oikein, valitsenko riittävän hyvin ja mitä jos minusta tai mun suunnitelmista ei tykätä. Kaikkea ohjasi epäonnistumisen ja riittämättömyyden pelko sen sijaan, että olisin uskaltanut nauttia uusista mahdollisuuksista ja heittäytyä syventymään niihin ihmisiin, joiden kanssa tein töitä. No okei, ehkä silloin oli kaiken kaikkiaan tosi erilaista porukkaa ympärillä, mutta you get the point.

Nykyisin prioristeetti nro 1 on hyvän tunnelman ja ihmisten välisen yhteyden luominen. Koska kun ihmiset luottaa toisiinsa, kaikki on paljon kivempaa, helpompaa ja antoisampaa ihan jokaiselle. Rennossa fiiliksessä tieto välittyy ihan eri tavalla – ja keho ja mieli on paljon paremmin auki kuulemaan myös ei-sanallisia viestejä.

Teen siis paljon pohjatyötä ennen suunnittelun aloitusta sillä tavalla, että tutustun siihen, millainen tyyppi kokonaisuutena on vastassa. Puhutaan me toki käytännön asioistakin, kuten budjetista ja aikataulusta, viemäröinneistä, ilmanvaihtoasioista, hands on -asennustöistä ja materiaali- yms. toiveista, mutta pääpaino on mulla siinä, että oikeasti kuuntelen, mikä aspekti toiselle on projektin suhteen aidosti tärkeää, mitä toinen sanoo (ja ei sano!). Varaan aikaa erityisesti sille, että ehditään jutella myös niitä näitä.

Koska niinä väljinä ja rentoina hetkinä, kun puhutaan vaikkapa asiakkaan purjehdusharrastuksesta, menneestä auto-onnettomuudesta, odotetun lapsenlapsen syntymästä tai pariskunnan ensikohtaamisesta, alkaa tapahtua niitä selittämättömiä asioita, joita intuitioksikin kutsutaan. Mieleen saattaa nousta vaikkapa tieto jostain tietystä värisävystä tai materiaalista, valokuvamainen välähdys valmiista lopputuloksesta, kehoon voi tulla tietynlainen tunnelma, tai sitten jotain muuta sellaista, mitä mun on oleellista tietää juuri tästä asiakkaasta.

Hauskaa on mun mielestä se, että asiakas saattaa toivoa punaista ja mä tiedän jo, että sininen on se mitä oikeasti kaivataan. Nyökyttelen menemään ja kun suunnitelman palautuksen aika on, hykertelen itsekseni kun tulee kommentti ”Mistä sä tiesit?!” Tai asiakas on itse solmussa omien näennäisesti ristiriitaisten toiveidensa kanssa ja mulle tulee aika nopeasti kohtuullisen kirkas visio siitä, miten palapelin palat sovitellaan yhteen. Ikään kuin pystyy olemaan jo pari askelta edellä, vaikka kaikki on vasta alussa.

Aiemmin kriiseilin sen kanssa, että suunnittelutyössä tyyli ja jälki vaihtelee; että pitäisikö mulla olla vahvemmin sellainen nk. oma kädenjälki ja tunnistettavampi tyyli. Kriisi loppui siihen, kun tajusin että JUST SE ON se mun suurin vahvuus: En tee itseni näköistä, vaan nimenomaan asiakkaan näköistä ja oloista kokonaisuutta. Pystyn menemään syvälle siihen fiilikseen ja tunnelmaan, jonka asiakas kokee omakseen ja jollaista sillä hetkellä kaivataan.

Ja mun mielestä se on aika siistiä: Asiakas olla varma siitä, että mä en tee valmiilla sapluunalla yhtään mitään, vaan kaikki tulee hänestä itsestään. Mä vain piirrän sen näkyväksi, mitä hänen kauttaan välittyy. Sielunmaisemansa fyysiseen ympäristöön tuotuna. Custom-made at it’s best, ajattelen.

LUOTTAMUSSUHDE, YHTEYS JA MUN MIKSI

Joillekin intuitio on höpöhöpöä ja huuhaata. Saa ollakin. Haluan silti kannustaa ainakin kokeilemaan, miten intuition tietoinen valjastaminen voi muuttaa työn tai elämän laatua ja tunnelmaa. Ei siinä häviämäänkään pääse, joten rohkeasti, go try it!

Oon ollut sillä tavalla tosi onnekas, että melkein kaikki mun asiakkaat on hyvällä tavalla avoimia sille, mitä meidän yhteistyön kautta välittyy. Osa haluaa vaan puhtaasti ulkoistaa kaiken mulle ja vapauttaa oman aikansa toisaalle, osa ryöpsäyttää visiosotkun suodattamatta tulemaan, osan kanssa ihan avoimesti puhutaan siitä, millaisia mielikuvia, sanoja, tuoksuja ja tunnelmia nousee esiin, osan kanssa mietitään vaihtoehtoja yhdessä vähän perinteisemmin.

Tärkeintä on mun mielestä kuitenkin se, että luottamussuhde on kohdillaan, ts. kummatkin tietää, että ollaan menossa samaan suuntaan yhteisellä intentiolla ja suuntalinjoilla. Mä teen toki fyysisiä tiloja, joissa toivon että asiakas kokee olonsa mahdollisimman hyväksi ja kotoisaksi, mutta kaikki kohtaamiset on aina vähintäänkin two way streets. Fyysisen lopputuloksen lisäksi luodaan aina jotain uutta myös muilla tasoilla. Kukaan ei ole ihan samanlainen mentaalipuolellakaan sen jälkeen, kun projekti valmistuu ja tiet erkanee.

Kaikilla ja kaikella on jotain annettavaa, jotain kerrottavaa, jotain opetettavaa, jotain hoksautettavaa. Myös minä opin, saan ja oivallan jotain jokaisesta kohtaamisesta ja projektista.

En usko, että ihmiset haluaa ostaa pelkän lopputuloksen, oli kyse sitten sisustuksesta tai mistä tahansa muusta tuotteesta tai palvelusta. Ihmiset haluaa ostaa sen koko matkan maaliin saakka. Nähdyksi, kuulluksi, kohdatuksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksen erityisesti. Sen, että lopputuloksessa näkyvät he itse – ja mieluiten niin, että mennään yli sen, mitä he osasivat odottaa. Koska me kaikki ollaan kuitenkin paljon enemmän, kuin mitä itse pystytään näkemään, ja usein me tarvitaan ulkopuolisia näyttämään meille mitä kaikkea upeaa meistä löytyykään.

Siihen maaliin ei mun maailmankatsomuksella päästä puhtaan logiikan ja järjen keinoin. Pitää osata nähdä ilmiselvän taakse – ja myös uskaltaa kuunnella sieltä nousevia viestejä. Intuitio voi kertoa tosi paljon, kun sille vaan antaa mahdollisuuden.

Taikuus onkin se mun MIKSI. Kohtaaminen. Kuuntelu. Aidosti nähdyksi tekeminen. Se on se, mitä me kaikki kaivataan, nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Koska kun ihminen tulee oikeasti kohdatuksi, se jättää pysyvän positiivisen jäljen, jonka vaikutukset kertaantuu kaikkiin ympärillä olijoihin. Siksi mä tätä teen. Jotta me muistettaisiin, että meissä itsessä on jo kaikki se hyvä mitä me etsitään. Joskus me vaan tarvitaan muilta se taskulamppu, jonka valossa me nähdään kirkkaammin se oma sisin.

Intuitio on mun rakkain, tärkein ja paras työkalu. Sitä vaalin ja harjoitan joka päivä. Ja se pysyy kunnossa, kun huolehtii hyvin sekä kehosta, mielestä että sydämestä, sillä pelon, murheen ja pahan olon takaa intuition kuiskausta voi olla tosi vaikea kuulla. Rakkaudellisesti ja innollakin kannustan myös sua siihen, että kuuntelet sitä omaa ohjaustasi. Koskaan ei voi tietää, millaisiin taikoihin itsekin voi pystyä sekä itsesi että toisten suhteen.

Kiitos kun olet mukana ja jaksoit lukea tänne saakka.

Ihanaa syysviikonloppua ja taikaa päivääsi!